Viime viikonloppuna ilta Turussa kului tilkkuystävän luona ja siirtolapuutarhan kuutamosaunomisessa. Sauna oli piukassa ja musikantit viihdyttivät soitolla ja laululla, väliin taisi olla äänessä vähän isompikin kööri. Yöksi ajettiin kerrostaloon ja aamulla palattiin puutarhan kerhotaloon tekstiilikorttikurssille.

 

Joskus olen kursseilla puetuttanut mallinuken kaavan, nyt kierrätin romupurkkia, josta sai ottaa yhden jutun. Ylärivissä vasemmalla on pala paksua vetoketjua, seuraavassa jonkin vaatteen tuotelappu ja reunimmaisessa kesken jäänyt violetti tuumanen. Seuraavassa rivissä korun osa - norsu, kuvatessa näyttää temppuilleen kärsällään. Seuraavassa on koriste jostakin joulujutusta ja sitten taas korun osa, joka kortin valmistuessa alkaa kannatella kukka-amppelia. Tanssijakuva on sikarilaatikon pohjakartonki ja lehtikortissa on yhden kauan sitten ompelemani läpikuultavan blokin tasausreuna. Alarivin bling-bling -kortissa kiiltää kaikki muu, paitsi postimerkki. Ja lopulta kiilsi sekin, koska kortissa on päällimmäisenä muovikelmu. Lumiukon sininen kuu on limupullosta ja "timanttineliöiden välissä on sukkapakkauksen muovinen ripustuskoukku. Kukka-aidan takaa kurkistaa rautalankainen kirjanmerkki/pussinsulkija. Reunimmaisen kortin tissit ovat liivien läpikuultava tuotepyörylä.

Monet kerrat olen noita pyöritellyt käsissäni ja muutamia samanlaisia käyttänytkin. Ainoastaan tuosta viimeisestä mielessäni on pyörinyt lähes samanlainen idea. Kun on kurssilla opettajana, voi keskittyä muiden tekemiseen ja näkee muiden ideat ihan eri tasolta, kuin oppilaana muiden rinnalla. Ihania säläpussukoita oli joka pöydällä. Vaikka omakaanromu/jäännöspalavarasto ei ole ihan vaatimaton, niin kyllä muilla tuntui olevan NIIN PALJON kaikkea hienoa ja hauskaa.

Useimmat kurssilaiset ehtivät ommella johonkin vaiheeseen useamman kortin. Iltapäivän korttinäyttelyssä oli valmiita ja vielä työn alla olevia.