ehtinyt kokeilemaan sitä itse ja ajattelin jo jättää sen pois
paketista, mutta laitoin, kun pullon kyljessä on selkeät ohjeet.
Muistin, että mulla on jossakin paljon kiiltokuvia, joita ostin
askarteluakaupan loppuunmyynnistä, kun pojat olivat pieniä.
Mutta rajansa kaikella, poikien kiiltokuvien käytölläkin. Aika
monta korttia niistä teimme, mutta jonkinmoinen määrä niitä
on vieläkin.
Liima on Foto Copy kuvansiirtoliima. Ostin sitä puodista Satatilkussa.
Pakkaajan sivuilla lupailtiin, että sitä saa askartelukaupoista kautta
Suomen.
Sivelin kuvan oikean puolen liimalla ja painelin talouspaperin
kanssa kankaalle. Isommissa kuvissa kannattaa kaulita pullon
kanssa, että saa ilmakuplat hyvin pois.
Liimaukset olivat kuivumassa vajaan vuorokauden.
Tänään iltapäivällä levittelin kankaalle vaahtomuovitelalla akryyliväriä.
Lopussa laittelin liian märällä vielä joitakin valkoiseksi jääneitä paikkoja ja
osaan kuvista levisi väriä.
Illalla leikkelin kuvakohdat irti toisistaan ja heitin ne lavuaariin likoamaan.
Kannattaa antaa vettyä kunnolla. Paperi lähtee varovasti reunoista irrotta-
malla ensin paloina ja loput voi hieroa pois sormin - keskeltä alkaen, kuten
urakkani jälkeen luin ohjeesta. Olin aloittanut reunoilta paksumman kerroksen
irrottamisen ja hironnan vain jostakin kohdasta.
Kuvat nostetaan kuivumaan vääntämättä.
Joitakin ilmakuplia oli jäänyt tai oli ollut liian vähän liimaa. Useimmat kuvat
näyttivät hyviltä. Vähän vanhoiltakin, kun oli ihan kuluneen näköisiä kohtia.
Näistä ekoista kokeiluista on tulossa joulukortteja. Kaikkiin ei maalaus
onnistunut kovin hyvin, mutta eiköhän nekin kohdat saa jollakin häivytettyä.
Kiiltokuvia riittää vielä ja liimaakin. Noin 30 kuvaa laitoin tähän ekaan
eikä liimasta mennyt kuin pieni osa.
Kuvia ei saa silittää. Aion kuitenkin kokeilla, onnistuuko se liimaharsolle
leivinpaperin kanssa.
Kuvat kestävät käsin pesun eikä saa vääntää kuivaksi.
Samalla tuli puhdistettua viemärikin. Koitin raotella tulppaa vain vähän,
ettei menisi paperia viemäriin, kun se vetää jo muutenkin huonosti. Koitin
kaivaa reikien välistä hiuksia, mutta eivät nousseet. Hain ruuvimeisselin ja
ja aloin irrottaa ruuvia. Sitä tuntui riittävän ikuisuuksiin. Lavuaarin alapuo-
lellakin tuntui tapahtuvan jotakin. Mies tuli avuksi, saatiin lavuaari vetämään
ja ennen kaikkea kasattua se vedenpitäväksi.
Joskus nuorena tyttönä olen purkanut asunnon viemärin ja saanut sen kuta-
kuinkin vedenpitäväksi. Kun olin useamman päivän pois, niin vuokraisäntä
kävi laskemassa vesiä, ettei putket jäädy. Kerran tuli vähän satikutia.
Hän oli tarkistanut myös viemärin, purkanut viritykseni ja kuulemma
kiroillutkin jonkin verran. Kun ei ole työkaluja eikä juuri muutakaan
viemärinkorjausvermeitä, niin mitä naisella aina on...sukkahousut!!! Kun
en saanut viemäriä pitämään vettä, niin kieputtelin sen ympärille muutamat
sukkahousut ja vedin väliin tiukkoja solmuja. Kiroiltavan tiukkoja...
Sittemmin en ole ihmeemmin putkitöitä kokeillut.
