1956551.jpg

Keskospeitto, ensipeitto, tehopeitto, nuppupeitto ainakin nämä
nimitykset ovat käytössä pienillä peitoilla. Sellaisen saa
nykyisin aika monissa sairaaloissa teho-osastolla yöpynyt vauva.
Lahjoitettujen peittojen määrästä riippuu kuinka pienet sen
saavat. Jos peittoja on vähän, niin yön tai pari osastolla
piipahtaneet vauvat eivät välttämättä saa peittoa. Joissakin
sairaaloissa raja kulkee syntymäpainossa.
Teho-osastolle joutuneen vauvan vanhemmat saavat valita
muutamasta peitosta mieleisensä. Vanhemmat huolehtivat
peitteiden pesusta. Sairaalan pesuohjelmat ovat liian kovia
niille. Vauvat saavat peitot mukaansa, kun lähtevät kotiin.
Sen vuoksi niitä tarvitaan koko ajan lisää.

Koko
Peitot ovat pieniä: 40x40 cm ja 50x60 cm tai jotakin tuosta
väliltä. Silloin ne mahtuvat kunnolla keskos- ja lämpökaappiin.
Olen kerran kiertänyt keskolassa ja tosi pieniä vauvoja uinui
iloisten peittojen alla. Pienempikin koko näytti välillä aika
isolta peitolta.

Materiaalit
Kankaan pitää olla puuvillaa, pestyä ja silitettyä.
Taustalle flanellia tai muuta pehmeää puuvillakangasta, että
peite tuntuu vauvan herkälle iholle hellältä.
Välimateriaaliksi ohutta vanua tai flanellia.

Ompelu
Päällinen voi olla mitä tahansa tilkkutekniikkaa, yksinkertaista
tai monimutkaista, tekijän mielihalujen ja innostuksen mukaan.
Kokeilublokit ja jäännöstilkut ovat omiaan näihin, lopputuloksen
olisi kuitenkin hyvä olla kaunis.
Joillekin vauvoille vanhemmat haluavat hentoa pastellia, toisille
pitää olla riemukkaita värejä. Vauva aloittaa oman värimaailmansa
kirkkaista perusväreistä.
Jos blokit ja niiden osat sallivat, ompelen osan saumoista niin,
että vanu on paikoillaan.
Huolittele rispaantuvat materiaalit, esimerkiksi flanelli.

1956553.jpg


Ompele peite pussiksi. Jätä kääntöaukko.  Teen niin, että ompelen
aukon pitkällä pistolla ja muuten käytän piston pituutta 2. Avaan
saumat ja puran aukon kohdalta pitkät pistot pois. Näin aukosta
saa kääntämisen jälkeen helposti ommeltua huomaamattoman.
Käännä kulmat niin, että ne eivät jää koviksi möykyiksi. Laita
etusormi kulman sisään, käännä kulmasta toinen saumanvara
keskiosaan päin ja sitten toinen samoin. Ommel kulkee sauman-
varoiltaan taitetun kulman reunassa. Tue kulmaa peukalolla
se siis jää peukalon ja etusormen väliin. Käännä kulma ympäri.
Näin saumanvarat jäävät kulman sisällä suoriksi. Jos on tarpeen,
vedä vielä parsinneulalla kulmaa ulospäin.
Ompele kääntöaukko umpeen pienillä pistoilla.
Tikkaa vain vähän. Vanun pitää kuitenkin kestää pesuja ja pysyä
paikoillaan irtoamatta ja möykkyyntymättä. Jos ommellessa olet
voinut kiinnittää vanua osittain, niin loppuvaiheessa voit tikata
vähemmän kaikkien kolmen kerroksen läpi. Liika tikkaus tekee
peitosta peltimäisen. Vanun laadusta riippuu kiinnitystiheys,
usein noin 10 sentin (tai vähän yli) välein pitäisi olla
tikkausta. Ei ole suurta eroa, käyttääkö puuvilla- vai keino-
kuituvanua.

1956554.jpg


Voit myös tehdä vuorista (flanelli) tai päällisestä niin ison,
että voit kääntää reunat toiselle puolen. Kiinnitä käsin, niin
reuna pysyy pehmeämpänä.
Nuppupeittoa ei saa kantata vinokantilla, sillä se tekee
reunoista liian kovat.

Muuta
Jos haluaa, voi peittonsa signeerata.  Monet lahjoittajat
haluavat pysyä tuntemattomina.
Peiton mukaan voi laittaa pesuohjeen. Keinokuituvanu kestää
40 asteen pesun, puuvillavanu ja kankaat 60 astetta.
Peitolle voi antaa nimen ja sen mukaan voi liittää kortin,
jossa on peitolle tarina, joku loru, runo tai toivotus vauvalle
ja vanhemmille.

Hillittyjä peittoja valitaan hätäkastetilanteisiin ja joskus
tarvitaan valkoisiakin. Ne eivät ole käytössä kuin kerran ja
niihin voi laittaa kirjontaa, pitsiä ja rusetteja. Osa peitoista
menee vanhemmille muistoksi vauvasta, joka jäi elämään vain
sydämessä. Osa peitoista peittää vauvan arkussaan.