pitänee mennä istuttamaan pussillinen tulppaanin sipuleita ja pääsiäiseltä jää-
neet ruukkunarsissit.
Yksi samettiruusu sinnittelee vielä, mutta parhain loisto alkaa olla jo ohi. Sen
kanssa samassa ruukussa on ollut tomaatti, siinäkin on vielä toistakymmentä
nuppua, jotka pullistuvat päivä päivältä. Viime viikolla heitin ison tomaatin
kompostiin. Vielä viimeisen viikon aikana siihenkin oli tullut muutama
vihreä tomaatti.
Kadun puolella on tuhkapensasaita. Siihen jää viimeiseksi kesällä kasvaneiden
oksien lehdet. Ne ovat aidan päällä kuin pitkä huivi. Viikonlopun tuulet riepottelivat
huivin pitkin katua ja nurmikoita.
Kukkapenkin pilariomenapuulla on sentään viisaasti hattu päässä. Ja pari huivia
kaulassa.
Nuo puunlämmittäjät ovat saaneet olla rauhassa, vaikka niistä toisessa on
punaiset ja toisessa kullanväriset napit. Männyn lämmittäjässä oli siniset napit.
Se ehti olla paikoillaan vain pari päivää, kun ne napit alkoivat käydä harakan
hermoille ja se repi niistä yli puolet irti.
Viikonloppuna kävimme Reposaaressa tarkistamassa ensi kesän loma-asunto-
messujen työmaat. Rakentaminen sujuu monesti aika nopeasti, mutta ehkä
tuolla vielä kiirettä ja hammasten kiristystäkin on tulossa ennen kuin kaikki on
esittelykunnossa. Alue, johon tulee huviloita, oli vielä autio. Pikkumökkien
puolella useimmat mökit alkoivat jo näyttää taloilta.
Reposaari on kaunis paikka, siellä tulee käytyä aika usein kuljeskelemassa, kun
ei meiltä sinne kerry matkaakaan kuin vähän toistakymmentä kilometriä. Kujia,
puutaloja ja merta. Reposaaren Ravintola on vanha kaunis keltainen puutalo, jossa
on seisova kalapöytä päivittäin. Etenkin tomaattisilakat ja siikasoppa ovat tosiherkkuja.
Niemenkärjessä on uusikin kalaravintola. En tiedä minkälaista ruokaa siellä on.
Takarannalta aukeaa aava meri. Ranta on täynnä hyviä leivänheittokiviä...
