Eilen oli killan pikkujoulu. Välillä vähän hiljainen tunnelma
yhtä suru-uutista käsiteltäessä. Joukossa se tuo esiin monta
vastaavaa tapausta vuosien varrelta, niin nytkin.
Oli meillä iloisetkin hetket ja syksyn viimeinen tapaaminen
loppui iloisissa merkeissä.
Pienet lahjat kuuluvat oleellisena osana pikkujouluihin.
Maksimisumma oli tänä vuonna kolme euroa. vanhin tonttu Mirja
jakoi lahjat ja ilman silmälaseja jotkut paketit osuivat
väärille henkilöille. Taisivat näyttää liian tutuilta.
Aika usein se oma paketti tuntuu parhaalta. Siltä, että juuri
tämä oli näistä se, jonka eniten tällä kertaa avatuista olisin
halunnut. Niin mulle kävi tänäkin vuonna.
Samaa ajatteli myös killan kenkäfriikki. Riemulla ei ollut rajoja.