Kuinka voi olla jotakin niin takkuista kuin siivoaminen! Työpöydän siirron jälkeen aloin käydä hyllyjä ja laatikoita läpi. Paperia ja monenlaista muutakin tarpeetonta näyttää kertyvän - aluksi varmaan ihan huomaamatta. Siivotessa siirsin useampaan kertaan pois tieltä yhtä kääröä. Siskolta viime joulun jälkeen saadut kukkakimpun kimalleoksat. Ja kun taas olin tarttunut siihen, niin... mitäpä sitä siirtelemään, käärö auki ja tarvikkeet käyttöön. Oksista leikkelin pätkiä kortteihin - niistä enemmän, kun ehdin jatkamaan valmiiksi asti. Nyt pienikokoisina niitä on helpompi säilyttää.
Osa koristeista oli paksua ja jäykkää, kimaltavilla rakeilla päällystettyä rautalankaa. Siitä tulikin sit heti mieleen jokin vääntö - sydämet on helppo muoto. Rakeet pysyivät hyvin kiinni ja niin sain aikaan parvekkeen ruukkuun sydänmetsän. Nyt ne ympäröivät katajaa, joka yhä sinnittelee hengissä ja on vain pieni osa siitä, mitä oli vuosi sitten, mutta alkoi kasvaa uudelleen ja ainakin toistaiseksi on saanut olla rauhassa, suurimman osan kesää pöydän alla, niin ei näkynyt kovin paljon.
Pelakuut ja miljoonakello voivat vielä ihan hyvin. Krysanteemista leikkasin kukat pois eikä uusia nuppuja ollut, mutta onpahan vielä ihan vihreä, joten sai toistaiseksi jäädä.
Neilikkakin kukkii vielä. Tuohan on monivuotinen, pitänee keksiä sille jokin talvipalttoo ja kokeilla saisinko sen pysymään kunnossa kevääseen asti. Tuo viirumätäs (olen unohtanut nimen) on yksivuotinen.
Parvekkeen ryijyssä ei ole tekijän nimeä eikä mitään vuosilukua. Siskon työhuonekaveri osti sen kirpputorilta 30 markalla joskus 1990-luvulla. Se ei sopinutkaan heille ja niin hän vei sen työhuoneelleen. Muuttaessaan muualle, hän jätti ryijyn työhuoneelle. Se pyöri siellä vuodesta toiseen eikä sille löytynyt sopivaa paikkaa. Siskon muuttaessa ryijykin lähti mukaan, mökille. Mutta ei sille lopulta ollut paikkaa sielläkään. Se oli menossa kirpparille tai ehkä roskiin, kun ei kerta sovi minnekään. Silloin se lähti kassissani vielä kerran etsimään uutta kotia. Ryijy oli aika pölyinen ja likainen, pesin sen ja vähän pelotti, että kuinka sille käy. Ihan ok. Korjasin risan pohjakankaan reunan. Viime talven ryijy oli parveketuolissa, mutta kesällä halusin sen jonnekin, kun en raaskinut alkaa istuskella sen päällä. Nyt se on ollut ainakin toistaiseksi parvekkeen seinällä.
