Pari päivää juhannuksesta kului suvun mökeillä. Ilmat suosivat, seura myös

Uhkaavat ukkospilvetkin menivät ohi. Muuten oli yhtä lyhyttä sadekuuroa lukuunottamatta kohtuullinen ilma ja siedettävä määrä hyttysiä.

Pihapiirin kaikissa pöntöissä on ollut asukas. Keväällä ripustetuista pöntöistä ekat varattiin jo parissa tunnissa. Nyt oli aikuisilla linnuilla kova kiire aamusta iltaan ja viserrys oli kovaa auringon noususta sen laskuun asti.

Toukka toisensa jälkeen sujautettiin poikasten ahneisiin suihin. Tahti oli aika kiivas. Muutaman minuutin välein jompikumpi tinttivanhempi piipahti viemässä toukan pesään.

Aaton maassa piipersi kolme kirjosiepon poikasta. Emolintua ei näkynyt. Yksi poikanen kulki omia teitään ja nämä kaksi turvasivat toisiinsa. Jalat olivat vikkelät, mutta siivet eivät toimineet vielä. Illansuussa näimme nämä viimeiset kerrat, seuraavana päivänä ei näkynyt eikä kuulunut. Soratiellä suojaväri teki niistä melko huomaamattomat.

Montakohan toukkaa tai ötökkää täältä on napattu lähipönttöihin.

Tulikohan syötyä yksi lautasellinen liikaa  ...tai jotain muuta mainioista herkuista, joita oli tarjolla.

Auringon leikkiä oluessa ja siiderissä.

Kukkakärpästen juhannusateria.

Siskon asetelmia.

Puuceen ikkuna.

Kiitos juhannusseura!