Keppikuja ja nimilappu puuttuvat, muuten valmis. Aloin vielä korjaamaan yhtä lähinnä taustalla näkyvää mokaa, joka ei sitten ollutkaan ihan yksinkertainen, kun oli jo tikkauksiakin päällä.

Tässä on nyt nämä työhön sovitut blokit. Olin jo yli puoli työtä ommellut, kun kuulin, että niiden piti olla 15x15 cm. Kannattaisi ehkä lukea ohje vielä uudestaan ennen kuin aloittaa hommat. Puolustauduin kuitenkin sillä, että mulla on tuota pienempää työssä kuusi ja työpöydällä saman verran lisää. * Ok, nyt olikin jo pääasia, että ylipäätään saa työn ommeltua. Kiitos pomo

 

Pikkublokit ovat putkia, jotka loikkaavat kahden kaitaleen yli.

Kaitaleiden leveys on 3 cm ja ompelin ne suoraan vanun ja vuorin päälle, joten tuli tikkaukset samalla. Tämän työtavan opin jo ekalla tilkkukurssillani 1994. Kaitaleisiin hain kankaista yksivärisiä ja pienikuviollisia kohtia. Sinivalkoisessa ei ollut valinnanvaraa, mutta ihan ookoosti tuokin lopulta sulautui joukkoon.

 

Kun kukkaniitty kaipasi vielä vähän jotakin, niin jatkoin sitäkin muutamalla lenkillä. Omasta palasta ylijääneet ja pari pomolta saatua unikkoa olen applikoinut niitylle.

 

Musta tuumanen. Yläkulman ruudusta alkaa helmikirjonta ja päättyy alareunan tuumaseen. Helmet on jotakin tummaa sekoitusta ja hiilenharmaata. Välissä on myös joitakin kirkkaansinisiä rivinsorttisia tasapainottamassa reunakaitaleen sinistä. Kun työn nimi on Kesäretki, niin mikä voi yllättää - ukkoskuuro tai hyttysparvi. Niitä kuvaa nuo helmet.

 

Vähintään 40 cm tummaa kaitaletta. Se on reunassa. Ajattelin mustaa, mutta se ei kyllä sopinut ollenkaan. Tummansininenkin näytti huonolta ja kangaskauppaanhan sitä piti lähteä! Tuo, jota lopulta käytin, oli kauppiaan valinta - reunus työhön, jossa on liki koko väripaletti ja pitää täyttää tumman kaitaleen ehdot. Kauppias ei ollut nähnyt työtä, mutta selitysteni jälkeen ehdotti sinistä ruusukangasta. Alaosassa kangas oli vähän liian sininen ja ompelun jälkeen pomppi silmille. Eipä ole ekaa kertaa, kun pitää vähän sävyttää. Aitapistoja vinksin vonksin, neljällä lähisävyisellä vihreällä ja yhdestä kolmeen kerrosta. Ei näy kuin läheltä, mutta paransi reunaa.

 

Työn taakse ompelin pari hukkapalaa, jotka olin leikannut hylkypinoon. Keppikuja tulee myös näistä ja luultavasti nimilappu - ellei tausta ala liikaa repiä silmiä. Harkinnassa on vielä, teenkö sinne vielä sovitun kokoiset blokit. Olisi sitten nekin...

 

Koulussa sunnittelimme kuvistunnilla itsellemme puumerkit, joskus 1960-luvun alkupuolella. Välillä olin 30 vuotta käyttämättä tätä, kun oli eri sukunimi. Koitin kyllä vääntää senkin tähän muottiin, mutta en tykännyt siitä versiosta.

 

Ja tässä on Kesäretki. Näyttää aika helteiseltä päivältä. Hyttysparvikin pysyttelee varjoissa eikä kiusaa niityllä lukevia nalleja. Tuo nallekangas ei minusta kuulunut joukkoon, vaikka olikin samassa laatikossa muiden Ranskan kankaiden kanssa. Tilkkupäivillä vasta tajusin, että kyllä se on yksi niistä. Ja työkin oli ommeltuna jo melko pitkälle. Vasta sen jälkeen päätin käyttää unikkokankaan palana. Onneksi en ollut ehtinyt leikata sitä vielä. Lehtikuviokangas on myös kokonaisena.

Kun leikkelin noita yksivärisiä kohtia, niin saumanavaroihin jäi kirjavampia osia, joten sisäpuolelta työ olisi vielä värikkäämpi.Mutta se näkyy vain niityn menninkäislle!