Näille portaidenvaltaajille pitäisi keksiä jokin paikka talveksi. Pelakuu ja humala säilyvät yli talven,
petunia ei. Vaan eipä ole paikkaa mihin tuon ja toisen yhtä ison ruukun nakkaisi. Pihaoven vieressä on isossa uukussa pelakuu ja juoru. En tiedä mitä juoru on ympäristöstään nähnyt ja kuullut. Yhden pienen pistokkaan laitoin pelakuun alle keväällä ja nyt se on kasvanut isoksi ja reheväksi. Sisällä en ole onnistunut koskaan kasvattamaan sitä niin isoksi. Pistokas on juorusta, jolla äidin luona on
vaaleanpunaiset raidat lehdissä. Minulla se on kokonaan vihreä,
sisällä ja ulkona.
Olen luvannut olla valtaamatta tilkuilla tallia - ainakaan kokonaan, vain joskus tilapäisesti. Ehkä
vien sinne kukkia ja jos vielä saisi kukkavalot...
Joitakin kukkiakin näkyy vielä. Syyskaunosilmä alkaa jäädä niin alppiruusun varjoon, että se pitänee siirtää muualle. Vihreät lehdet ovat pienen päivänkakkaran näköisen kukan. Äiti on tuonut kauan sitten sen siemeniä jostakin itäblokin maan puistosta. Siinä on pullea keltainen nappi keskellä, terälehdet ovat hennot. Äiti sanoo sitä nappikakkaraksi. Hänellä se kukki koko kesän, minulla vasta syksyllä. Se on
osittain samoilla paikoilla, osittain vaeltelee, joten ehtinee tehdä myös siemeniä. Toin äidiltä muutaman taimen, ja sen jälkeen se on pitänyt itse huolta itsestään ja lisääntymisestään. Joka vuosi on paljon
pieniä alkuja, jotka eivät kuki, osa talvehtii vihreänä ja ne kukkivat syksyllä. Siis vähintään kaksivuotinen kasvi.
Meillä on metsäinen tontti ja monina vuosina sienet ovat olleet aika riesa. Joskus ne ovat tukehduttaneet kukat isoilta aloilta. Joku, jonka nimeä en koskaan selvittänyt, kasvoi myöhään ja joskus ehti tulla pakkasyö enenkuin poistin kasvuston. Pakkasen puremana siitä tuli ällöttävää pahanhajuista limaa ja joskus kaavin sitä kukkapenkeistä ämpärikaupalla. Vaikka nyt oli sateinen kesä, ei sieniä paljon tullut. Tämä ruskea on kukkapekissä ihan uusi tuttavuus.
Loppukesällä kuisti alkaa olla aika piilossa. Parturoin köynnöksiä keväisin aika paljon.
Piippuköynnös on komea, mutta pudottaa lehdet vasta talvella. Viiemiset nypin käsin keväällä. Nuo kuistin puuosat pitäisi maalata, joten ensi keväänä taitaa tulla iso leikkaus. Malva on tullut
tuohon ihan omin avuin muualta puutarhasta. Silläkin on siirto odottamassa. En raaskisi kokonaan hävittää, kun muualla sitä ei enää ole, mutta en oikein tiedä minne laittaisin. Tuossa se on väärässä paikassa.
Puutarhakin vaihtaa väriä keltaiseen ja punaiseen. Tuhkapensaasta tulee hienon punakeltaoranssi, mutta siitä putoavat värilliset lehdet pienelläkin tuulella. Tuo puutarhan iso pensas varjostaa kesäisin kompostia.
Onnenpensaan oksia nostaa pari ruostunutta sängynpäätyä ja niihin olen keräillyt eläkepönttöjä. Tikat
ja oravat ovat syöneet aukot liian isoiksi, linnunpoikasille nuo ovat turvattomia. Jotta niihin ei menisi
mikään hämähäkkiä tai hyönteistä suurempi, olen tehnyt niihin ovet.
