MarLin blogissa on kirjottu enkeli, joka lähti lohtupeittoon. Samaan
peittoon lähetin minäkin oman suojelusenkelini.
En tiedä miksi joillekin kuville käy näin tänne siirtäessä, phtohopissa ovat
teräviä.
Enkelin siipinä on pieni pitsiliina ja hiuksina pörrölankaa. Mekon kirjonnat
häviävät kuvassa osittain, vain tuo helmassa oleva näkyy hyvin. Aika
huomaamattomat niiden pitikin olla. Niiden olemassaolon suurin syy on
tukea halkileikattua pitsiä. Olisi kurjaa, jos pitsi alkaisi purkautua jo
muutaman pesun jälkeen.
Lohduttavan sydämen pitää olla muhkea ja pehmeä, sen pitää tuntua
lämpimältä, joten tein tämän fleecestä.
Fleece on aika vekkuli tilkkutyömateriaali. Olen käyttänyt sitä peitteiden
vuorina+vanuna.Tikkaukset tulevat hyvin esiin molemmin puolin. Se ei
täytä oikean tilkkutyön kriteerejä, kun siinä on vain kaksi kerrosta.
Fleecepeitteen saaneet ovat olleet kovasti tyytyväisiä, kun se on
mukavan pehmeä.
Fleece (ja keinoturkis) on aika hauskaa applikoitavaa tai sille voi
applikoida ja kirjoa. Molatekniikan välimateriaalina ne pursuilevat
esiin aukoista.
perjantai, 4. tammikuu 2008