Hämminkiä blogissa ja kankaassa. En ole saanut kuvia siirtymään 
tänne. Kokeilin jo vanhoja aiemmin siirtämiäni, mutta nekään ei 
siirtyneet.

Yksi UFO on reunusta ja pientä koristelua vaille valmis. Leikkasin
päivällä mustasta käyttämättömästä lakanakankaasta suikaleen. Se
tarttui kiinni johonkin ja repesi samantien. Ajattelin, että siinä on
täytynyt olla joku pieni viilto, ei niin vähästä voinut revetä. Leikkasin 
palan ja kokeilin, kangas repesi tosi helposti. Taitoin kahtia ja taitteen
puoleltakin se repesi helpommin kuin paperi. Ostin tuon kankaan 
keväällä, kun tarvittiin näyttelyssä pöydälle. Mulla on sitä monta
metriä.
Illalla silpppusin kaitaleesta palan ja  pyysin miestä repäisemään. 
Sanoi, ettei kangas niin voi mennä. Vielä vajaan sentin suirua pystyi 
repimään, kapeampaa en koittanut.

Kävin kangaskaupassa. Löysin jonkun mustankirjavan kankaan,
taitoin reunasta kahtia ja koitin repäistä. Ei tapahtunut mitään. Paitsi
että myyjä tuli. Ei kylläkään sen repimistestini takia, vapautui juuri.
Ei ollut mustaa puuvillakangasta. Yhdestä kaupasta löysin puuvilla/
pellavasekoitetta. Se on vähän liian paksua, mutta Porista ei löytynyt
nyt parempaakaan. En tykkää ollenkaan mustasta, mutta aina joskus 
sitä tarvii. Toisin kuin luulin, taas olen ilman mustaa puuvillakangasta.

Mitähän tuosta repaloituvasta voisi tehdä.
Nyt kokeilen, siirtyykö blogiin edes teksti.

Illalla sängyssä mietiskelin, että repaloin kankaan pieniksi suikaleiksi,
laitan ruukkuihin ja kannan Enäjärven rantametsikköön linnuille
pesänrakennustarvikkeiksi. Koululaiset ovat tehneet sinne muutama
vuosi sitten yli 70 linnunpönttöä. (Puhdistaakohan niitä joku, tuskin.)
Yhden ruukun voisin laittaa kotipuutarhaan omenapuun alle. Meilläkin
on jonkinmoinen määrä koteja siivekkäille.
Vai laittaisinko repaleet kompostiin. Toukkapopulaationi saisi
kerrankin kehittyä lakanoissa.

Edelleenkään en saa kuvia siirtymään.