Copy -liimalla. Olin tuota miettinyt itsekin enkä olisi minä ellen
olisi aloittanut kokeilla.
Kaikista on pala alkuperäistä kuvaa ja liimasin niitä uudelle ja
moneen kertaan pestylle lakanakankaalle. Kankaissa ei ollut eroa,
liimattavassa materiaalissa sitten sitäkin enemmän.
Valokuvasta ei jäänyt muuta kuin nurjalle puolelle suojapaperissa ollutta
tekstiä. Liotuksen jälkeen kuva irtosi helposti ja näytti olevan ok. Liiman
ohjeesakaan ei luvattu valokuvan siirtyvän, mutta onpahan nyt kokeiltu.
Kiiltävästä postikortista jäi hyvin hämyinen kuva. Liotin ja rapsutin neljään
kertaan. Keskeltäkin alkoi lähteä kuvasta paloja, joten luovutin.
Mattapintainen kortti on käyttökelpoinen siirrettävä. Se vaati useamman
liotuksen, että paperikerrokset lähtivät pois.
Laserprintterin kuva siirtyi aika hyvin (luonnossa näyttävät molemmat parem-
milta). Se oli helppo puhdistaa.
Kiiltäväpintainen aikakausilehti jäi aika harmaaksi. Tuon olen liottanut kolme
kertaa. Siitäkin alkoi keskeltä lähteä paloja. Kokeilin vielä harjata luonnon-
kuituisella tiskiharjalla. Kuva kirkastui vähän.
Puolikiiltävä aikakausilehtipaperi oli jo ihan ok. Se irtosi helposti.
Sanomalehden kynttiläkuvat olivat eri värisiä. Värit ei haalistuneet kovinkaan
paljon. Sanomalehtikuvista pitää joku päivä kokeilla rakennettua pintaa.
Puolikiiltävälle kartongille digipainettu kutsukortti siirtyi parhaiten. Kartonki
oli samanpaksuista kuin Tallinnan kattojen postikortissa, mutta tämä lähti
paljon helpommin pois.
