pujotella spiraaleita uudelleen. Ja oikeassapa tuo oli. Kiitos, että
kerroit mullekin. Tiedän, että tämän kanssa on tuskailtu ja sitä on
kokeiltu ja sen kanssa on myös onnistuttu, koska olen siitä kiitos-
viestejäkin saanut. Joku muukin lienee huomannut virheen, mutta se
ei ole kantautunut tänne asti.
MarLi laati blogiinsa ohjeen ja tässä tulee vähän toisenlainen versio.
Tarvitset neljä kangasta, joista kaksi on loimikangasta ja kaksi
eriväristä pujottelukangasta (kuvassa keskimmäiset). Yhteen
pujotteluun tarvitset kolmea kangasta.
Spiraaleita tulee leikatessa kahdet, joten kannattaa tehdä saman
tien kaksi blokkia. Jos loimipala on molemmissa sama, niin spiraalit
ovat äkkiä vilkaisten samanlaiset. Jos ne ovat eri kangasta, niin
lopputulos voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Eri versioissa eli kankaat
ottavat vallan silmässä.
Aiemmissa kokeiluissa olen käyttänyt pohjakankaana vanhaa
pehmeäksi kulunutta lakanaa ja silittänyt siihen liimaharson. Nyt
jätin pohjakankaan pois ja silitin liimaharsoa molempiin
pujottelukankaisiin.
1. Taita pujottelukankaat neljään osaan, keskeltä kahtia ja vielä toiseen
suuntaan kahtia tai merkkaa keskikohta häviävällä tussilla. Leikkaa niiden
keskeltä ympyrä, halkaisijaltaan muutama cm. Keskelle voi myös
kiinnittää paperisen ympyrän tai muun yksinkertaisen kuviona, kunhan
se on loimi- ja pujottelukankaassa samanlainen ja samalla kohtaa.
Tässä spiraalissa käytin keskellä korttien leikkuusta jäänyttä soikiota.
Jos keskiosaan jää kangas spiraalissa ja loimipalassa, niin silloin siitä voi
vielä jatkaa jonkin kuvion työn keskelle.
2. Kiinnitä leikkaamasi ympyrät tai perimerkit loimikankaiden keskelle
nuppineuloilla tai teipillä.
3. Leikkaa pohjakankaat reunoilta keskelle päin tarkasti siihen
kiinnitetyn ympyrän reunaan asti. Leikkaa suikaleita parillinen määrä.
Irtoympyrät voit tässä vaiheessa poistaa.
Ennen olen leikannut saksilla, nyt kokelin leikkuria. Pahvin lähellä ei
kaikki viillot menneet lopuun asti, joten piti parannella saksilla.
Leikkasin pohjapalatkin yhdessä. Ne voi hyvin leikata myös erikseen
ja eri levyisiksi.
Kaikkien suikaleiden pitäisi olla kiinni keskiympyrässä. Mutta jos
jokin niistä on ohut ja katkeaa, niin ota se mukaan pujotteluun.
Parin kolmen kierroksen jälkeen sitä voi jo käsitellä aika huolettomasti.
4. Ompele koneella, pitkällä pistolla pujottelukankaisiin suora ommel
reunasta reunaan (merkkiommel) ja sitten vielä molemmat kankaat
yhteen.
Jätin merkkiompeleen pois. Ompelin kankaat muutamasta paikasta
yhteen koneella koneen pisimmällä tikillä. Kiinnitys pitää palat yhdessä
leikkaamisen ajan ja pitkä pisto purkautuu helposti.
5. Leikkaa keskellä olevasta reiästä alkaen 3 – 4 cm spiraalia reunaan
asti.
Jos käytät paperimerkkiä, piirrä spiraali keskeltä ulospäin häviävällä
tussilla ja aloita leikkaaminen ulkoreunasta.
6. Leikkaa spiraali halki. Poista kiinnitysompeleet, mutta älä merkki-
ompeleita. Nyt sinulla on spiraalit kahteen työhön.
7. Aloita spiraalin pujottelu sisemmällä ympyrällä. Pujottele molempia
vuorotellen muutaman loimikankaan suikaleen verran. Kohdista
merkkiompeleet (jos ne on).
Käännä pohjakankaan suikaleet keskelle, niin pujottelu on helpompaa ja
nopeampaa. Alussa se onnistuu vain muutaman suikaleen verran, mutta työn
edetessä alkaa onnistua lähes koko kierros kerralla.
Merkeistä huolimatta kulmat eivät aina osukaan kohdalleen. Pujottelussa
voi olla vähän löysyyttä, joka ei näy ja isommissa paloissa suikaleiden
puikkelehtiminen toistensa yli ja ali "syö" pujoteltavan suikaleen mittaa
(tai ainakin tämä on ollut itselleni hyväksyttävä syy siihen, miksi kulmat
eivät täsmää)
8. Silitä pohjakankaalle tai työn osat toisiinsa kiinni leivinpaperien välissä.
9. Vajaisiin kulmiin voi lisäillä pujottelukangasta tai miksei jotakin ihan
muutakin.
Jos haluat, että kankaiden kulmat osuvat reunassa loimikankaan kulmien
kanssa tasan tai niiden väliin keskelle, merkitse loimikankaaseen kohta,
josta alat leikata spiraalia. Kokemukset on osoittaneet, että tosi tarkka
pitää olla ja kankaat pitää kiristää usein.
Jos keskiympyrä on säännöllinen, voit aloittaa pujottelun miltä kohdalta
vain. Silloin kulmat tulevat reunassa sattumanvaraisesti johonkin suuntaan.
Neliön muotoisissa paloissa voi koittaa tarkoituksella saada kulmat ihan
eri paikkoihin ja hyödyntää monisakaraista muotoa.
Mietityttämään jäi:
* kuinka hyvin spiraali näkyy, jos pujottelukangas on yhtä kangasta,
mutta toinen suikale on leveä ja toinen kapea
* epäsymmetrinen, neliö, kolmio, kukka tai joku venkula
* meneekö hermot lopullisesti, jos spiraalin leikkaakin kolmeen osaan
* entä jos leikkaa suikaleet keskiympyrää kohti vinoon
* lainehtivat leikkuut loimipalassa tai spiraalissa tai molemmissa
Kokeiltavaa jäi vielä.
