oranssia. Tänään tuli pakettikortti. Ensin ajattelin, että odotan
huomiseen ennen kuin kipaisen postiin. En malttanut.
Postireissusta tuli pitkähkö. Kotimatkalla tapasin tuttavan
eläkeläisrouvan (melkein 80), joka oli ulkoiluttamassa miestään
(yli 80). Rouva halusi vähän jutella. Hän oli kovin täpinöissään,
kun oli saanut olla sijaisena eläkeläisryhmän askarteluohjaajana
ja opettanut kolmiulotteisia kortteja vanhoille (kaikki yli 80 ja yksi
bimbo :). Siinä jutellessa kävelytiellä tuli kohti tuttava. Oli tulossa
meiltä, mutta kiertänyt pienen lenkin. Saattelin hänet kotiin, että
ehdimme hiukan jutella. Postilaatikolla kului hyvä tovi. Olin jo
lähdössä, kun siihen tuli tuttava, joka oli ulkoiluttamassa poikansa
koiraa. Hän saatteli minut melkein kotiin, niin ehdimme hiukan jutella.
Jos ei tarvi jonottaa, postireissu kestää puolisen tuntia, tänään
yli kaksi tuntia.
Mutta se paketti. Se on aivan ihana! Suuret kiitokset Pirjolle! Eilen
hain kirkkaita sinisä, mutta ei ollut kuin joitakin hyvin pieniä tilkkuja.
Nyt taas on. Ja tuo yksi lehtikangas on erittäin mieleiseni!
Hauska sattuma on, että Pirjon kotikylän nimi on sama kuin sukunimeni.
Olemme ajaneet pohjoisen reissulla risteyksestä ja kuvanneet kyltin. Se
on ollut kuopuksen tietokoneen taustakuvana vuosia.
