Olen siirtänyt pihaan kellokukkia. Vuohenkello on paarlastikasvi.
Olin katsellut sitä yhden lähitalon aidan välissä ja miettinyt
kehtaisinko pyytää taimen. Kerran aidan raosta pilkisti varsi
siemenineen ja nappasin ohimennessä sen. Sanotaan, että varastetut
kukat kasvavat hyvin. Kyllä on kasvanut! Kaunis riesa.
Peurankelloa sain entiseltä naapurilta muuttokuormaan. Hän kyllä
varoitteli, etten laittaisi kukkapenkkiin. Laitoin. Se tukehduttaa
kaikki muut ja on nyt joutunut muuttamaan tontin laitaan. Pieniä
taimia nyhdän kukkapenkistä aika ajoin. Kissankelloa toin
vanhempieni ojan pientareelta. Sekin leviää, mutta hillitysti.
Kurjenkellon taimen nappasin ruotsalaiselta leirintäalueelta,
istutin tyhjään hernetölkkiin ja vein jo edelliseen kotiin. Sieltä
otin yhden taimen mukaani, kun muutimme tänne. Se lisääntyy
aika hitaasti. Tänä vuonna huomasin sinisten lisäksi myös yhden
valkoisen yksilön.