Viikonloppuna olin TilkkuVirtojen kurssilla Materiaalin mahdollisuudet.
Se oli hienoinen pettymys. Odotin ennakkoon uutta enemmän kuin sain.
Pitkien luentojen jälkeen ei kokeiluille jäänyt paljon aikaa. Uusia
ideoita kuitenkin jäi lopulta hanskaan jonkin verran, joten ei kurssi
hukkaan mennyt.
Luennolla, vaikka puhuttiin ihan muusta, sain yhtäkkiä ahaa-elämyksen
neljä vuotta hautumassa olleeseen työhön. Samalla poistui kurssi-
käytöstä yksi mukana ollut uudelleen muokattava kangasesine.

Aluksi teimme vähintään kymmenen sydäntä, joista enintään viisi sai
olla piirrettyä ja loput muilla keinoin. Työt olivat esillä vain vähän
aikaa ja harmittaa, etten heti älynnyt kuvat niitä. Omanikin kuvasin
vasta kotona.

Ylärivissä sama reiällinen paperi kuvattuna eri paikoissa.
Alarivissä yläosan reikä halki leikattuna ja ilmastointiteipillä
paikattuna, kirjanmerkki ja sininen sydän. Värjäyssieni muuttui sydän-
sieneksi ja yhden pistelin parsinneulalla osin ylä- ja osin ala-
puolelta. Reunimmaisessa reikäpaperi ikkunaa vasten. Pari sydäntä ei
ole kuvissa. Toinen niistä oli kolmiulotteinen pahvista ja toisen
vääntelin hakaneulasta.

Vanhasta kangasesineestä piti tehdä jotakin muuta, mitä se on aiemmin
ollut. Mulla oli mukana kulho, vanuttunut neule, rannerengas, epä-
määräinen "lätty", jossa kokeilin montako kangaskerrosta ompelukone
suostuu ompelemaan (nikotellen 17) ja solmio, joka nyt sitten menee
siihen keskeneräiseen työhön.

Materiaaleja etsiessä osui käsiin pussi, jossa oli kymmenkunta vuotta
sitten ompelemani kukan varret. En laittanutkaan niitä silloin. Jonkun
olen käyttänyt ja vielä jäi muutama. Taivuttelin kulhosta monenlaista
muotoa ja lopulta hylkäsin sen. Siirryin lättyyn, mutta ei sekään
tuntunut sopivalta. Kaivoin esiin neuleen ja työ jatkui.

Olen huovuttanut koneessa monia neuleita, mutta kurssilla mukana
ollut ei kuulunut niihin vaan se oli aika tavalla harmittanut vahinko.

Leikkasin palan hihaa ja siihen pieniä viiltoja pujottelua varten.
Vanhojen kukanvarsien jäännöslepakkeet omeplein verholehdiksi ja
pörrötin täytelangat kukiksi.

Sunnuntaina kokeilimme kankaan manipulointia. Luennolla ei tullut
paljon uutta ideaa eikä ajatus luisti tahmaisesti muutenkin.
Majoitustalossa oli huoneet oleskelutilan ympärillä ja siellä vietti
iltaa äänekäs eläkeläisjoukko puoli yhteen yöllä. Unet jäivät aika
lyhyiksi - luultavasti olisi jäänyt muutenkin, helteillä tuskailen
kuumuutta eikä uni tule.
Minun manipulointikankaassani on aurinkovärjätty pellava. Ompelin
siihen värjäyskuvioiden mukaan hiuslaskoksia oikealle ja nurjalle.
Nuo vaaleat läntit maalasin kaseiinitemperalla ja kultapigmentillä.