Kylläpäs aika kuluu. Atk-kurssia ja paljon unohdettavaa. Ikälisä-
kertoimella toivottua kertauspäivää ei saanut sisällytettyä kurssiin.
Ehken ehdottanut tarpeeksi tosissani! Viikonloppuna olin Vantaalla
Neuliaisten kirjansidontatyöpajassa. Kirjojen sisäosia valmistui. En
ottanut kansivärkkejä mukaan, ettei tarvinnut kuljettaa liimasta
märkiä töitä matkalaukussa. Niistä kuvia joskus, kunhan ehdin saada
valmiiksi.

Pari heijastinta valmistui viime viikolla. Vasemmanpuoleinen on
samalla periaatteela kuin ensimmäiseni, mutta tässä on vähemmän
lenkkejä alussa ja keskelle virkkasin vielä pylväillä rinkulan.
Tämä lähti viikonloppuna Turkuun. Tuo toinen olikin aika paljon
kinkkisempi virkattava, kun yritin alun 7 silmukan lenkkiin saada
aikaan spiraalia. Onnistui jotenkuten aika monen hiljaisen
kirosanan kera. Näihin meni molempiin noin puolet kymmenen metrin
heijastinlankakiepistä.

Oranssi lanka on jotakin sukulaisilta tullutta jäännöslankaa,
kiiltävää, säikeistä ja hankalaa virkata.
Heijastinlanka menee helposti kieroon ja silloin virkkausjäljestä
alkaa tulla epätasaista. Mitä useammin viitsii poistaa kierteitä
työtä riiputtamalla, sen tasaisempaa virkkuujälkeä saa aikaan.
Jos kierteet jättää, niin lankaan tulee teräviä pieniä mutkia.
Näissä uusimmissa olen venyttänyt valmista reunaa tasaisemmaksi,
mutta ei se paljon auttanut.
Heijastinlanka menee aika helposti poikki. Virkkauksen se kestää
hyvin, mutta kun kokeilin pariin kertaan sen purkautumista, niin
lanka katkeili.

Kämmekkäät valmistuivat jo kesällä Noro-langasta. Kerästä jäi
pienet tähteet.

Eilen valmistui tuplalapaset, yhdessä varressa kaksi lapasta
päällekkäin. Kun antiikin raja on 25 vuotta, niin nämä ovat ehkä
antiikkiNallea. Olen kutonut sukkia ja lapasia vanhoista kaappeihin
jääneistä langoista. Vähän tylsiä, mutta vanhakin villa lämmittää.