Kotona taas, ajatukset viipyilee vielä enimmäkseen matkalla ja
nuorissa, jotka jäivät jatkamaan elämäänsä siellä kovin kovin
kaukana. Hyvin näytti elämän vieraassa kulttuurissa sujuvan ja
yhteinen onni paistoi kauaksi.

Tässä nyt alkuun vähän tuosta vuokraamastamme mökistä.
Aikamoinen namu. Mökki oli Clarmontissa kylän yläpuolella,
rinteessä, tie sinne meni viiniviljelysten läpi.

Mökissä oli huone, johon mahtui parisänky ja pieni kaappi.
Kaapistolla huoneesta erotettu keittiö ja alakerrassa kylppäri.
Parasta oli ikkunaseinä upeaan maisemaan.
Ihanaa oli myös hiljaisuus, jota rikkoi lähinnä lehmänkellojen
kalkatus ja harvakseltaan lintujen äänet.

Iso kuisti ja siitä mahtavat näköalat yli laakson. Kirkkaina
hetkinä sinne näkyi Mont Blanc. Grillipaikan laattojen kulmiin
sai illalla sytytettyä pienet siniset ledilamput. Kelit olivat
viileät, osittain sateiset ja tuuliset, joten nuo ulkotilat
meiltä jäi käyttämättä.

Yhtenä aamuna ei näkynyt edes laaksoon. Päivästä tuli kuitenkin¨
hyvä ja kirkas. Viimeisenä aamuna lojuimme sängyssä ihastelemassa
auringon nousua.

Mökin leikekirjasta huomasimme, että sitä on esitelty aika monissa
Keski-Euroopan lehdissä ja jossakin systeemisssä se on valittu
neljänneksi viihtyisimmäksi alppimökiksi.

Tämä viinirinne ei ole se, jossa asuimme, lähikuva on "meiltä".
Jotenkin on ollut käsitys, että Keski-Euroopassa ei olisi ruskaa,
enää ei ole. Punaista ei kovin paljon ollut, mutta keltaista sitäkin
enemmän. Sävy on erilainen kuin meillä, keltaisessa on oranssin ja
punaruskean vivahteita.