Otsikko voisi luvata suurta kuvientäyteistä päivitystä, mutta... Vaikka olen taannoin ollut innokas neulomaankin, niin kovin vähän on tullut koskaan kokeiltua mitään pitsineuleita. Itselläni en ole niistä kovin välittänyt eikä tuon poikalauman puseroihinkin tuli reiät ihan muuten kuin puikoilla neulomalla.

Sinisen puseron neuloin ekana talvena, kun olimme muuttaneet Poriin. Sillä on kohta 20-vuotissynttärit. Koitin olla huolellinen kuvion kanssa, josta tykkään edelleen kovin paljon. Lanka oli tosi pientä ja käytin sen kaksinkertaisena. Pusero näytti ja tuntui oikein ihanalta, mutta ei se päälle puettuna paljon ilonhuutoja kirvoittanut. Hihat olivat aavistuksen liian pitkät ja helma pikkuisen liian ylhäällä. Käytösää hihat tuntuivat venyvän pituutta ja pusero-osa leveyttä. Vikaa lienee varmaan ollut tekijässä, mutta ehkä myös langassa, jonka hehkein ryhti hävisi käytössä nopeasti.

Pusero on ollut ahkerassa käytössä puutarhatöissä ja lenkeillä. Eihän niissäkään tarvi nukkavieruna kulkea. Lanka on pysynyt samanlaisena sen jälkeen, kun alkukulahtamiset olivat olleet. Pitkät hihat ovat olleet hyvät särkeville ranteille ja pusero on niin ohut, että se mahtuu pönköttämättä takin alle. Sen ekana talvena tulleet venymiset riittävät parinkymmenen vuodena aikana tulleille vuosirenkailleni. Pesen sen koneessa, heitän kuivaajaan ja se kestää sen hyvin. Pari kertaa olen heittänyt puseron roskiin, mutta hakenut takaisin . Viimeksi ajattelin tehdä siitä jotakin ihan muuta. Pesin koneessa 90 asteessa. Vaan sepä ei huovuttunut ollenkaan. Kuva on otettu tuon pesun jälkeen. En saanut huvoutettua pitsineuletta.

Jos tavoitteenani on elää noin satavuotiaaksi (että ehdin ommella kaikki tilkkukankaani) ja parinkymmenen vuoden välein innostun pitsineuleisiin, niin vielä ehdin tehdä pari lisää. Punaruskean huivin neuloin viime kesänä. En oikein tiennyt mitä haluaisin tehdä, neulotutti vain kovin. Ajattelin, että huiveja nyt aina tarvii ja aloitin tämän. Kuvio on yksinkertainen, mutta virheitä tuli paljon. Osan olen purkanut, osa näkyi sen verran vähän, etten viitsinyt. Tekemisen aikana opin tykkäämään tästä väristä, se sopii takkiinikin, mutta kertaakaan en ole huiviani käyttänyt. Ehkä joskus...