Perkasin kaappeja ja eteen osui laatikollinen vanhoja c-kasetteja. Joku värkki niiden kuunteluun vielä löytyisi, mutta en muista muuton jälkeen (1989) näistä ainuttakaan kasettia ottaneeni esiin.  Olin lukenut, että vhs-kaseteista kudotaan mattoja ja virkataan kasseja, solmitaan pätkiä puutarhaan linnunpelättumiksi ja muuta vastaavaa.

Valitsin kokeilukasetiksi pikkuveljen taannoin mulle jumppakasetiksi äänittämän renkutuksen (n. 30 vuotta sitten). Olen kuunnellut kerran sen melkein puoleen väliin ja jumpannut ilman musiikkia ihan omaan tahtiin.

Revin leivinpaperille muutaman kierroksen nauhaa ja silitin toisen leivinpaperin läpi. Nauha painui teräville laskoksille, mutta ei tarttunut kiinni toisiinsa, ei kutistuntu eikä sulanut. Raudassa oli suurin lämpö - mikä useita vuosia ahkerasti käytetyssä raudassa ei ehkä enää ole sama kuin alussa. C-kasetin nauha kestää siis hyvin kuumaa.

Pöydällä oli pieni jäännössuikale liimaharsollistamaalaushuopaa. Revin lisää nauhaa ulos ja laitoin sitä huovan päälle. Silitin leivinpaperin läpi kuumimmalla lämmöllä. Nauha liimautui lyttyyn. Laitoin toiseen päähän violettia tylliä ja aloin tikkaamaan.

Kokeilin ommella eripituisilla pistoilla nauhaa kankaalle, ommel keskelle. Ompelu sujui hyvin, mutta kun vetelin nauhaa reunaa, niin varsinkin ompeluksen kohdalta se repesi aika helposti. Mitä lyhyempi pisto, sitä helpommin nauha repeytyi.

 

Neulominen oli helppoa ja alkuun päästyä aika nopeaa. Mulla oli 5 1/2 puikot. Neulos tuntui pehmeältä ja mielessä kävikin, että siitä voisi tehdä jonkun bilevaatteen. No, en ole enää siinä iässä, mutta ehkä joku muu voisi kokeilla. Kiiltoa riittää, mutta värivalikoima on hyvin vaatimaton.

Virkatessa huomasin, että nauhan lujuus ei ole kovin hyvä. Koukku sekosi silmukoihin ja nauha napsahti poikki.

 

Neulepalasta kokeilin kortin. Taustakangasta silittäessä en halunnut painaa nelueosaa littanaksi, niinpä se meni jotenkin kieroon ja pari kortin kulmaa nousee vähän kippuraan. Parasta työjärjestystä pitänee vielä kokeilla.

Jos nauhaan pujottaa helmiä ennen neulomista tai virkaamista, niin niistä saa sommiteltua työhön pieniä väriläiskiä.