NQT 2009 on ohi. Paljon tilkkutöihin liittyvää on taas hautumassa, mutta ei juurikaan mitään ihan uutta tällä kertaa. Olen ollut kaikilla kotimaan tilkkupäivillä syksystä 1994 lähtien. Ensimmäiset 10 vuotta päiviä oli kahdet joka vuosi, sitten yhdet ja alkoi olla alueellisia tilkkutapahtumia. Olin neljänen kerran NQT-tapahtumassa, yksittäiset tilkkutapahtumakäynnit Englannissa,  Saksassa ja Ranskassa sekä matkoilla sattumalta bongattuja tilkkunäyttelyitä ja monia monia kotimaisia. Ensimmäisen kerran olin NQT jutussa Sollentunassa. Tätini oli vähän aiemmin täyttänyt pyöreitä ja yhdistimme käynnit. Haimme mukaan tätini. Vasta Ruotsissa huomasin, etten muistanut ottaa mukaan lehteä, jossa oli tärkeät tiedot kuten esimerkiksi paikka ja osoite. Muistin vain, että jossakin hotellissa. Niinpä sitten lähdimme ajamaan kohti Sollentunaa ja kiertelemään sen hotelleita - mikäli jostakin löytyisi jokin puhelinluettelontyyppinen, että voisi etsiä niitä. Nettiä meillä ei ollut käytössä eikä sieltä vielä silloin löytynyt läheskään niin paljon erilaisia tietoja kuin nykyisin. Mies oli ollut siellä jollakin kurssilla ja päätimme ensin tarkistaa sen hotellin. Osuimme heti oikeaan paikkaan. Kaikki oli suurta ja jännittävää...

1243496330_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Keskiviikkona olimme perillä niin aikaisin, että ehdimme käydä ekat tapahtuman ulkopuoliset näyttelyt. Suomen näyttelyn saimme rakennettua sen varran ajoissa, että ehdimme lähteä Donsön saarella olevaan näyttelyyn. Rannassa kuulimme, että alutta on juuri mennyt ja seuraavan tuloon on aikaa reilusti yli kahvikupillisen verran. Olimme ajoissa rannalla, mutta aikatauluja selvittänyt herra sekoili arki- ja pyhäpäivissä, joten lautta oli taas kerran juuri mennyt. Seuraavalla emme enää ehtisi. Näyttelyyn oli pyrkimässä myös norjalaisia. Toisen lautan henkilö ehdotti, että menemme saaren toiselle puolelle ja siitä taksilla. Näyttelyaikaa jäisi viisi minuuttia, mutta yksi norjalaisista sanoi, etteivät kehtaa niin isoa sakkia ajaa uloskaan ja otimme riskin. Näyttely pysyi aukai niin kauan, kun tarviimme ja naapurissa oleva ihanien vaatteiden kauppiaskin kävi tarkistamassa tilanteen ja sai sen verran asiakkaita ja myyntiä, että kannatti pitää puoti auki tunnin ylimääräistä. Positiivinen puskaradio on hyvä mainos, se taisi näkyä saaren näyttelyssä ja vaatekaupassa vielä seuraavinakin päivinä.

1243498511_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

NQT tapahtuma oli vaatimattomampi kuin kolme vuotta sitten Suomessa, ihan ok kuitenkin. Myymälöissä oli aamupäivisin tiukkaa, yhden kerran yritin mukaan, ajauduin massan mukana noin puoleen väliin ja koitin sitten ujuttautua mukaan toisen suuntaiseen liikkeeseen. En muutenkaan ollut ostamassa mitään - vähemmän pakkaamista. Ostin osoitemuistion tilkkukuvilla ja kolme tokkaa käsin värjättyä helmilankaa.

Joka maalla oli oma näyttelynsä. Suomi oli saanut parhaan, valoisimman paikan. Kilpailutöitä oli muistaakseni 90. Ihan kaikkia en saanut sillanrakennusteemaan sopimaan mielikuvitustakaan käyttämällä. Palkituista yksi oli painettu ja maalattu kangas ja sitten vain tikattu. Kaunis, mutta mielestäni väärässä paikassa, kun kyse oli tilkkutyökilpailusta.

Oma työ maakohtaisen näyttelyyn jäi kesken. Nykytilanteessa en jaksanut, aikaa olisi varmaan löytynyt. Tekniikkana oli hirsimökki, omassani olin sitä hajoittamassa ja sen työnimenä oli Särkynyt koti. Pitää ehkä hiukan vielä odotella tai muuntaa työtä, että saan sen edes joskus tehtyä valmiiksi. Röhsska museetissa mulla on työ. Sinne kutsuttiin viisi tilkkuilijaa kaikista Pohjoismaista ja näyttely on siellä kesän loppuun asti. Niin kauan, kun olen tilkkuyhdistyken hommissa, en voi ottaa osaa kotimaisiin enkä näiden yhteistapahtumien kilpailuihin.

NQT netissä mm. täällä ja täällä ja useana päivityksenä täällä. Tänään voi olla jo enemmänkin.

********

Aloin paakkaamisen heti, kun ehdin kotiin. Huomiseksi on varattu iso auto. Laatikot taitavat loppua ennen kuin tavarat, joilla tuntuu olevan jokin maaginen taipumus lisääntyä itsekseen. Joku kauppias voisi olla tuollaisen myynnistä kovin kiinnostunut. Kun joku ostaa yhden, niin tilalla tuntuu olevan pari uutta! Huomenna ei kaikki ole pakattu, mutta ainakin isommat romppeet saa siirtymään.