Lauantaina oli pilvessä, mutta onneksi kuitenkin poutaa, pidimme Neuliaisten kanssa värjäyspäivän. Kipinää jäi jo kevään kurssilla niin paljon, että sovimme tästä silloin. 

Olin sitonut yhden kankaan valmiiksi ajoissa ja edellinen ilta menikin visusti siinä puuhassa. Tarpeeksi, mieluummin vähän yli, niin ei ainakaan lopu kesken. Kankaat riitti ja sidoin vielä paikan päällä yhden viime tingassa mukaan ottamani ison palan. Väriliemiä olisi vielä riittänyt ja emännälle jäikin saavillinen odottamaan seuraavaa aamua.

Illalla kotiin ajaessa oli auton takakontissa kassillinen kankaita odottamassa jälkikäsittelyä ja melkoisen väsynyt olo. Vatsa oli täynnä isäntäväen herkkuja, joten onneksi ei kotona enää tarvinnut miettiä mitä söisi.

Nyt riittää indigovärjäyksiä jo useampaankin työhön. Läpikuultavista kankaista on tulossa pojagitekniikalla verho olohuoneeseen ja Neuliaisten kanssa päätimme kesän 2010 näyttelyyn tehdä pienistä töistä sinisen huoneen.