Aika vipinää on ollut viime päivinä. Ensin muutaman Kangaskaverin kanssa tapaaminen Padasjoella mökkinä olevassa vanhassa maalaistalossa. Ihana paikka... ja plääh! kamera kotona. Kodikasta, viihtyisää. Sielukkaita huonekaluja, astioita, rehevä piha, luonnon rauhaa. Talo täynnä esineiden hiljaisia tarinoita. Oli oikein mukavaa seuraakin.

Kotiin tultua lueskelin lehtiä ja huomasin, että Myyrä-keskuksessa on Leena Auran tekstiilikirjoja. Alkoi sataa, mutta pinkaisin sinne, kun paikka on tuossa melko liki. Tilkuista, nauhoista, punotuista nauhoista ja nyöreistä, kirjottua, virkattua... Ei kovin montaa, mutta halusin nähdä ja kannatti nähdä. Samalla tuli katsottua puodin muutkin käsityöt ja ostin palapelikorvikset. Sain joskus eksälät lahjakortin korvien rei´ittämiseen. En ollut halunnut, mutta silloin lopulta menin. Toinen osui johonkin hermoon tai muuhun, se aiheutti ekana iltana niin paljon kipua, että voin pahoin. Aina kun korua piti pyöritellä, tuli kipu uudestaan. Joanakin päivänä huomasin, että koru oli jotekin vinossa ja nyt oikean korvan reiässä on pieni porrastus. Joitakin kultasepältä hankittuja koruja on, mutta en tykkää niistä. Alussa katselin niitä itsekin, mutta enemmän tyyliini ovat nämä käsityöpuodeista ja markkinapöydiltä löytyvät.

 

Tämä päivä kului pitsiviikolla Raumalla. Tilkungokkojien näyttely on aina ollut taattua tavaraa, niin nytkin. Ranskalainen letti oli malli oli muutamassa työssä. Kauniita. Koitin googlata ohjetta, mutta tuolla nimellä löysin vain kampauksia. Kolme näyttelyä olin kirjannut itselleni muistiin, kaksi niistä löysin, nuo tilkut ja Aura Nummen kirjat. Hänen ateljeessaan oli enemmän muuta kuin kirjoja, mutta niistä en erityisemmin tykännyt. Kirjoistaan hän esitteli tavallisen näköisiä (kauniita, hyvin tehtyjä). Olin seinällä nähnyt pari taiteellista kirjaa ja pöydällä näin yhden, jota aloin tutkia. Jotakin siitä juteltiin ja sitten sain nähdä myös takahuoneen kaapissa olevat kirjat. Niistä tykkäsin kovasti.

Muutama omakin kirjasuunnitelma on, mutta en ole koko keväänä jaksanut tehdä paljon mitään. Osan olen aloittanut, osa on vasta ajatusten asteella. Huomenna, ylihuomenna...joskus.

Piipahtelin puodeissa, näyttelyissä ja pihajutuissa. Yhdessä oli kankaita kympillä muovikassillinen, mutta en löytänyt kovin montaa, joista olisin ollut kiinnostunut. Nauhapakkauksia sai vitosella ja siirryin penkomaan viereistä laaria. Sieltä löysin yhden niin kauhean nauhan, että se oli pakko ostaa. Kotimatkalla mietiskelin, mihin sitä käyttäisin. Vähän tuli ideaa...

Pikavuorojen bussipysäkki on ihan kodin lähellä, mutta menin asemalle asti, niin matkan varrelle tuli ehtootori ja leipäkauppias (myy tammisaarelaisen Wi-Boxin leipiä). Eilen kuulin kaupassa, että se on taas tänään tulossa. En voinut ottaa riskiä, että tulen ensin kotiin ja sit en jaksaisikaan lähteä hakemaan hedelmäleipää ja saaristolaisleipää. Leivät on vähän maketia ruokaleiviksi, mutta muuten herkullisia. Jo toisen kerran pienellä aikaa leivässä oli pieni kivi, onneksi ei osunut pahasti hampaaseen ja säilyivät lohkeamatta. Kivileipurit ovat eri, mutta molemmat leivät olen ostanut Forssasta.