Muutaman tosi raskaan päivän jälkeen on taas paljon helpompi olla. Oikeastaan olin jo melkein päättänyt, etten enää ikinä halua tavata ketään ellei ole asioiden hoidon kannalta ihan pakko. Onneksi en olisi tuota päätöstä pystynyt montaa minuuttia kauempaa pitämään. Kakkonenkin sattui samoihin aikoihin soittamaan, että voisivat tulla käymään. Tai siis oikeastaan ehdotus oli ensin toisin päin, mutta keskittymisvaikeuksien vuoksi työt pidättelevät minua nyt koneella kaiken sen ajan, mitä nyt vähänkään saan jotakin tehtyä ja Espoossakäynti veisi koko päivän. Mutta kun saivat auton vuokratuksi, niin hepä tulisivat meille. Sepä mukavaa ja se vaati minulta kaupassakäyntiä. Torillekin ehdin, kun lähdin heti. Tomaattien punnitusta odotellessa myyjäpoika lupasi ämpärillisen mustikoita ja sen lisäksi irtomustikat kympillä, kunhan hänen ei tarvitsisi viedä niitä takaisin kotiin. Lupasin pelastaa hänet siltä tilanteelta. Lisäksi sain melko edullisesti kassillisen kanttarelleja. Nämä heräteostokset tiesivät sitä, että piti käydä välillä viemässä toriostokset kotiin. Onneksi täällä mikään ei ole kaukana.

Aloin siivota. Aloin säilöä. Aloin leipoa ja esivalmistella ruokia. Aika pian huomasin heräänneeni taas eloon ja lakanneeni murehtimasta. Touhusin, touhusin ja touhusin. Jossakin välissä ehdin vielä vähän tehdä töitäkin. Sunnuntaina satoi, joten lähiympäristöön tutustuminen jäi tälläkin kertaa. Mutta Elli-terapia teki oikein hyvää. Oikein kiva oli tavata muutakin perhettä ja tuliaissuklaakakku maistui mainiolle eikä onneksi loppunut eilen kokonaan.

Sitten viime tapaamisen puheeseen oli tullut h ja l sekä myös s, mutta se ei osunut ihan kohdalleen vielä, kuten esimerkiksi sika - ssss tika.