Sosiaalinen elämä oli pitkään melko niukkaa ja nyt olen suorastaan juopunut sen paljoudesta. Tekee hyvää, etten ehdi niin paljon murehtia asioita itsekseni. Pikkuisen kyllä välillä kaivertaa huono omatunto, kun töitäkin pitäisi tehdä, mutta en ole pystynyt keskittymäään juuri mihinkään ja yksin ollessa eroasiat vaivaavat mieltä.

Eilen oli pieneksi aiotusta piipahduksesta pitkäksi venynyt vierailu mummonmökkeilemässa. Vanhoissa taloissa on kaikkea ihanaa. Puucee, jossa oli upeasti kuvioitunut toukkien syömä lauta, puilla lämpiävä sauna, samettisen pehmeä nurmikko, liiterissä vanhoja huonekaluja. Ullakollekin kiivettiin ja voi että mitä hienoja yksityiskohtia löytyi orsilla riippuvista vanhoista leningeistä ja muista tavaroista. Sormet syyhyävät vieläkin... Tuommoinen hiljainen ja kiireetön olo tekee oikein hyvää.

Teijan käsityöpussista riitti materiaalia kaikille ja kun Salmen tädin kaapista löytyi neuloja, niin jokaiselle riitti tarpeelliset vermeet ja pääsimme ompelemaankin. Päällystimme vanhoista ruokakorteista leikattuja "salmikkeja" ja muutama tähtikin ehti illan mittaan valmistua joka naiselle. Nuo reseptikortit olikin melko käteviä tukia paloille, annoin omani juuri muutama viikko sitten kiertoon.

Näistä mun pitäisi nyt keksiä jotakin.

Mutta just nyt ei ole paljon aikaa ommella, vaikka onkin jo alkanut tehdä mieli. Aika kuluu melko tiiviisti tietokoneella ja enemmän pitäisi jaksaa tässä olla. Tänään ranne teki tenän ja piti lopettaa ajoissa. Hauduttelin sitä villaisen rannekkeen sisällä ja lekottelin parvekkeella ja mietin mitä tehdä, jotain kädetöntä. Heijastuskuva on parvekkeen ikkunasta.

Teija laittoi tekstarin, että mentäisi pitsalle.  Syötiin isot salaatit ja muhevat juustoleivät. Koko iltana ei ole tehnyt mieli mitää, kun on ihan täysi olo vieläkin. Pitserian naapurissa on kukka/lahjakauppa ja piipahdimme sielläkin. Teija löysi ihanaa tarpeellista ja mä vain ihanaa. Ruukun.  Samalla tuli käytyä rautakaupassa, kun olin sillä puolen kaupunkia. Ostin jo kerran aiemmin pieniä koukkuja, mutta ne hävisi tänne jonnekin. Istumisesta jäykistyneessä kropassakin alkoi veri kiertää, kun kävelin kotiin.