Tarvin pari korttia tarpeeseen ja viimeistelin pari pitkään työn alla ollutta. Pinkistä tulee kuva myöhemmin, kunhan saan kuvattua kunnon valossa ja ilman salamaa. Kamera on melko uusi Lumix, takuu on ehtinyt just mennä. Salamalla tulee joko täysin valkoisia tai mustia kuvia. Noin joka kymmenes onnistuu jotenkin.

Pohjana on huonekalukankaan mallipalaa ja pitsi on jostakin kirppariliinasta.

Kukka on pipon päälaelta. Pipoksi epäonnistunut langanvalinta, vanuttui ja venyi. Ei mennyt kuitenkaan kokonaan hukkaan. Keskustan kirjoin mohairlangalla.

Esikoisella on ollut pikkupoikana shortsit pyöräilijäkankaasta. Vielä löytyi tilkku, jossa oli pari pyöräilijää jälellä. Olikohan kangas enne? Nyt pyörä ja poika kulkevat pitkiä matkoja, tosin ei lippalakki päässä, kuten tuossa kuvassa.

Ylihuomenna olen ollut 28 vuotta äiti. Tärkein asia, mitä elämässäni on ollut. Mutta ammatiksi se ei ole kelvannut, vaikka kakkosen jälkeen jäin kotiin. Yritin aina ammattia kysyttäessä tarjota äitiä, mutta se vain pysäytti kysyjän kynän ja sain millloin sääliviä milloin vihaisia katseita. Mutta äiti on äiti, 24 tuntia vuorokaudessa. Kirjoittelivat sitten mitä kirjoitelivat - kotirouva... en tuntenut olevani kotirouva...rouva. Sitäkin, mutta sanana se ei oikein istunut mulle. Tiskien takana joku tiukkasi oikeata ammattiakin, mutta kun lopulta olin ollut jo pitkään kotona, niin mitä muuta olin kuin äiti. Ja mitä arvokkaampaa olisin voinut olla.