Killassa kulki kädestä käteen vanha kirojttu pellavaliina. Hieno. Risa. Ei voi käyttää liinana. Ei voi leikata paloiksi. Lopulta se sujautettiin viikattuna mulle. Ajattelin, että kortteihin. Se oli ompelupöydällä - onneksi. Yhtäkkiä sille olikin suunnitelma!

Reikien alle aloin laittaa tylliä, jossa oli kultatähtiä. Huomasin, että ne olikin ringissä - pöydän reuna? ehkä. Kultahippuset näkyi vähän mutta halusin tehdä kunnon kaaren. Upotin liinaan muutamia kullankimalteisia lasipaloja, kaikki pienet mitä mulla oli. Alareunassa muutama sininen tilkku. Välikankaana on uutta ohutta lakanakangasta, niin ei työ repeile. Taustalla on joku ikivanha paksu, mutta pehmeäksi pesty lakanapala. Vanua on myös, että tikkaukset näkyvät enemmän. Ja loppu olikin sit vähän pyöräyttelyä.

Kun liinan kuviot jäivät vasempaan reunaan, niin tasapainon vuoksi tikkasin oikealle alkuperäistä kuviota mukaellen sydämen. Tikkasin koneella.

Työn koko on 40x112 cm ja nimi Aika kultaa muistot.