Opistolla on värjäyskurssi - aurinkovärjäystä ja värinpoistoa kloritella. Tuota ekaa olen kokeillut yhden jos toisenkin metrin vuoden 1994 jälkeen. Ekana värjäysvuonna kului pakallinen (30 metriä) kangasta, seuraava kesti jo kaksi vuotta ja sit on tahti hidastunut paljon enemmän ja olen kokeillut pellavaa, silkkiä ja poppanoita - ainakin. Kloritea kokeilin kerran killan värjäyspäivänä kymmenkunta vuotta sitten.

Joku vanha lakanapala. Tumma on alkuperäinen väri. Ruokaa laittaessa leikkelin paperin kanssa jotain kuvioita. Terävämpi on muovia ja epätarkka apupaperia. Olin ottanut mukaan myös leikkuupoistot ja niin sain noihin hahmoihin negatiivit ja positiivit. Kloriteliuoksessa oli yksi osa kloritea ja neljä osaa vettä, mulla silmämäärin. Spiraaleissa on myös muutama suojapaperiversio.

Pari housunlahjetta. Ekan kankaan jälkeen huuhtelin muoviset kuviot, paperiset on kertakäyttöisiä. Ne jäivät ihan tahmeiksi. Seuraavan eli tässä tuon ylemmän kokeilin sit niin, että laitoin ruusut kankaalle ja suihkuttelin kloriten. Se jäi muovien päälle ja laitoin siihen päälle toisen lahkeen, alemman. Siinä klorite vei värit kuvioista. Taas tuli positiivi ja negatiivi.

Kesken jääneet housut, jollekin pojista. Olisi menneet ehkä metriselle, nyt ovat pari metrin molemmin puolin, joten ehkä ei tarvinnut enää säästellä tai tehdä valmiiksi. Muovista leikattuja spiraaleita ja liukuesteverkkoa.

Tässä oli pohjana kirjovärjätty (Semitone) pöytäliinapala.

Paljon enempää ei yhdessä illassa ehtinyt. Mielenkiintoisilla kursseilla on normaalia lyhyemmat minuutit!