Tämä on muutaman vuoden takaa, akvarelliväreillä maalattua ja paperista revittyä. Lähti Teijalle joitakin viikkoja sitten. Silloin en vielä ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että jonakin päivänä kävisin hoitamassa hänen kissojaan. Eivät mokomat paljon korvaansa lotkauttaneet, kun menin - väärä sointi askelissa. Toinen sentään kävi katsomassa, mitä ruokaa kuppiin ilmestyi. Koitin jututtaa, mutta sain vastaukseksi vain hämmästyneen katseen ja kohta vilahti tumma häntä pois keittiöstä.

Kävelin kaupungin halki kissoja hoitamaan, mutta siinä kulunut energia ei tainnut paljon päästä vähenemään, kun pöydällä minua odotti iso rasia suklaakonvehteja. Ja kuten kuvastakin voi huomata, niin rasian tuskin avauduttua verottaja iski välittömästi. Ja tuo sininen - se nyt vaan on niin hieno!

Avaimia palauttaessa kävimme salmiakkipitsalla. Se jäi edelliseltä pitseriakäynniltä vaivaamaan mieltä ja nyt on tullut maistettua sekin. Ei hassumpi maku eli tulee kyllä syötyä toisenkin kerran.  Samalla tuli syötyä pitseriassa pitsaakin, tähän mennessä olen syönyt siellä vain salaatteja.

 

Eilen väitelleen tohtorin lahjaan meni tällainen kortti. Näitä tein alkuun muutamia versioita alkuvuodesta ja olen viimeistellyt sitä mukaa, kun niistä on löytynyt sopivan värinen. Kirjallisuuteen ja naiseuteen liittyvä väitös, joten lahjaksi meni kirja, omaa tuotantoa ja saajan lempiväriä.

Mielenkiintoinen tilaisuus. Ei ollenkaan niin akateemisen jäykkä (mitä se oikeastaan tarkoittaa???) kuin olin kuvitellut. Yliopiston naulakolla Elli kiskoi kenkiä jalkaan ja kertoi, mitä juuri oli tapahtunut: "Mummista tuli tohtori ja sedät puhui." Karonkkakin oli oikein mukava. Meillä juhla loppui vähän töksähtäen, kun vessareissulla hoitopöytä syöksyi Ellin kimppuun ja siinä vaiheessa vuorokautta väsymyskin teki tepposensa, joten rauhoittumisneuvottelut olivat turhia. Olisimme joka tapauksessa lähteneet kohta. Toivottavasti Ellille jää juhlasta pääliimmäiseksi muistoksi muuta kuin kolhiintunut sormi.

Elli (3 v) liikennevaloissa: Vihreät valot paloi silloinkin, kun minä olin pieni.