Varsinaisesti kurssia oli vain kaksi päivää ja tarkoitus oli ehtiä tekemään mallikappaleita ja opittua voi sit soveltaa myöhemmin, jos tekniikka tuntui omalta ja käyttökelpoiselta. Ihan kaikkea en ehtinyt kokeilla ja yksi pieni mallikappale livahti jonnekin kangaskassin uumeniin, enkä ole sitä ehtinyt vielä purkaa.

Krymppäystä. Mallikappaleet ommeltiin käsin. Tätä olin tehnyt muutamista kankaista ennenkin, koepaloja vain. Näitä sametteja keräilin muutossa yhteen laatikkoon, lopulta kahteen ja tuo näyttää aika mukavalta, joten niistä saattaa ennen pitkää jotakin tullakin. Sameteista oli tulossa peite. Toivottavasti tulee, silti siitä määrästä jää vielä hyvä määrä krympättäväksikin.

 

Helmiä. Tässä on koko kurssin tuotoksia ja tämä helminauha annettiin talon emännälle. Ompelemiani ovat ihan oikeassa reunassa oleva sininen ja samasta villakangaspalasta (siskon vanhan jakun taskua) vasemmassa ylänurkassa sekä kolme samettista mustaa. Alussa laskettiin, että jokaiselta riittää pari helmeä, mutta se ei ihan riittänyt ja kaikki ei olleet juuri silloin paikalla, kun tarvetta oli, niin omat mallikappaleenikin on nyt tuossa Muhuun jääneessä helminauhassa.

 

Tikkausharjoituksia. Tämmöinen paksulla langalla harppoen tehtävä tikkaustyyli sopii mulle paremmin kuin kymmenen pistoa tuumalla tikkaus.

 

Alike- ja päällikeompelua vähän uudella tavalla. Tämä on vielä aika vaiheessa ja nuo kuvatkin ovat paperia, lehdestä leikattuja. Hahmot leikataan tarkkaan paperikuvan mukaan, mutta kankaasta.

 

Tässä sitten loikkaus mallitöistä ostoksiin. Kuution ompelin jäykistä päällystetyistä paloista, kankaan olen itse kutonut vuonna 1968. Kuution sisällä on pieni Muhun kivi. Kun tukihuovassa on lisänä pahvi, niin kuutio olisi voinut kopsahdella, mutta tuo kangas on niin paksua, että mulla työssä kuuluu aika vaimea ääni ja kiven liikkeen enemmänkin tuntee kuin kuulee. Isompi kivi on paikallisen tekijän metallilla tuunaama lintu. Muutamista vaihtoehdoista tuo oli kuulemma eniten näköiseni. Itsekin huomasin juuri tuon kivieläimen ekana. Tästä tulee mieleeni, että lintu vartioi kuutiomunaansa, jonka sisällä on emon pieni aarre.

Lahjapusseja ja -paketteja. Neule on muhulaisen miehen kansallispuvun liivistä. Malleissa on pieniä eroja, värityksissä myös, mutta musta ja jokin oranssin sävy liki keltaisesta aika punaiseen. Kangas naisen hameesta (en tiedä onko muhulainen vai vain yleensä virolainen, paikallisella kansantanssiryhmällä oli mustat hameet). Paketeissa on kuvia muhulaisesta kirjonnasta. Tätä ideaa voisi käyttää suomalisistakin käsitöistä.

 

Nappeja tammesta, omenapuusta ja pihlajasta. Huovasta ommeltu rintabroosi. Tuon malli näytti aika helpolta, joten noita voisi syntyä kotonakin. Yksi muunnelmakin tuli jo mieleen, mutta ei ole ollut aikaa kokeilla.

 

Tämä grafiikanvedos kertoi heti, että se kuuluu mulle.

 

Sukat tulevalle pienelle (minusta on tulossa tuplamummu!!!!). Aluksi kyllä aloin etsiä Ellin kokoa, mutta kun näitä oli vain valkoisia ja harmaita, niin lopulta jäi ostamatta ja Elli saanee mummun kutomat vähän värikkäämmät eikä noin arat kuin valkoiset. 

Vielä tarttui mukaan paketti muhulaisia kirjontakuvioita ja pussillinen niihin sopivia villaisia kirjontalankoja. Kunhan saan näyttelytyöt ommeltua, kokeilen miten kuviot soveltuisivat tilkkuiluun.