Forssan salama järjestää jo useammalla paikkakunnalla Nice Run tapahtumia, liikuntaa ja yhdessäoloa naisille.
Eilen kokeilin sitäkin ensimmäisen kerran. Olin täydentämässä yhtä firmajoukkuetta. Ensin oli ilmoitettu kuusi osallistujaa ja sitten alettu kysyä, kuka lähtee mukaan. Numeroni oli 60, joten aika alussa oli mukaan ilmoittauduttu. Ykkönenkin nähtiin, 1000 ja joitakin isompia nelinumeroisia. Ryhmillä oli omanlaisiaan paitoja – periaatteessa meilläkin. Valitun paidan suurin koko oli XL, malli aika niukka ja minulla tuo nuoli pitkin vartalon makkaroita niin tiiviisti, että käyttämättä jäi. Ostin toisen valmistajan paidan, vähän erimallisen, melkein samanvärisen ja siitä päälle mahtui koko M. Tuota uutta paitaa ostaessani myyjä sanoi, että niissä toisen firman paidoissa kannattaa valita pari kokoa isompi, mitä normaalisti käyttää, vaan eipä ollut isompaa kuin XL. Mielessä kävi, että ajatteleeko joku valmistaja vain pienten ja sutjakoiden harrastavan liikuntaa.

Forssassa Nice Runiin oli ilmoittautunut 1200 naista. Pienimmät osallistujat nukkuivat vaunuissa tai rattaissa ja toisaalla kasvojen rypytyksistä päätelleen ikäjakautuma venyi aika isoksi.
Tunti ennen treffejä aurinko jäi synkän pilven taakse ja pakkasin reppuun sadetakin. Mutta viiden aikoihin synkkyydet olivat lipuneet muualle ja lopulta aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta koko illan. Pieni tuulenvire silloin tällöin virkisti mukavasti.

Ilta alkoi tapahtuman ja sponsoreiden esittelyllä. Sitten puolen tunnin alkuverryttely zumbaten. Sekin oli multa jäänyt vielä kokeilematta, joten vähän sain esimakua siihen – ei hassumpaa, joten ehkä tulee joskus kokeiltua sisätiloissakin. Päiden ja selkien läpi oli mahdotonta nähdä jalkojen liikkeet, mutta arvaillen sinnepäin – pääasia oli kuitenkin liikunnan riemu.

 

Matka oli 5,3 kilometriä. Tyylinsä sai valita itse – juosten, hölkäten tai kävellen. Reitti oli tuttu, monet kerrat kävelty, mutta sen pituutta en ollut koskaan selvittänyt. Noin puoleen väliin naisjono oli aika tiivis, sen jälkeen tuli ylämäki ja rivit alkoivat harventua.
Jotenkin olin ajatellut, että kun tapahtumasta on niin paljon kirjoitettu, niin ihmiset olisivat vältelleet tuolla reitillä liikkumista siihen aikaan. Kävelytiellä oli muutama vastaantulija, mutta reitin varrella oli yllättävän paljon kannustajia ja pienellä pätkällä omakotialueen halki vietettiin monissa taloissa piha-iltaa.

Lenkin päätteeksi puistossa oli parit ohjatut venyttelytuokiot ja vähintään kuuden hengen ryhmille runsaat piknik-kassit.

Ensi vuonna uudelleen!