Tarviin yhteen uuteen työhön sideharsoa. Pitkää suikaletta ja mieluusti muuta väriä kuin valkoinen. Värin pitää kuvata ahdistusta, surua ja väsymystä. Leikkasin harson reunoista muutaman sentin levyiset suikaleet, yhteensä noin 10 metriä. Kääräisin ne löysään rullaan ja laitoin sen kupposeen. Käytin silitettävien silkkivärien jämiä, kun emulsiovärit on siskon työhuoneella ja sisko mökillä. Muistin, että ehkä on vielä rippeet sopivia sävyjä. Oli. Kaadoin toiselle reunalle bordeauxinpunaista (loppui, olisi voinut olla vähän enemmän) ja toiselle mariininsinistä. Värit alkoivat imeytyä harsoon. Huuhtelin punaisen purkin vedellä ja liruttelin sitä harson päälle. Raottelin harson kierroksia hammastikulla ja kurkin, että väriä olisi joka paikassa. Tiputtelin vielä päälle sammalenvihreää ja mustaa. Puristin ylimääräiset värit pois. Kun lientä jäi, niin sulloin kupposeen harsopalan, toisenkin. Ja edelleen oli lientä jälellä. Edellisen työn jäljiltä oli lattialla hylättynä liian vähän värjäytynyt indigopala ja pari taustakankaan suikaletta. Niihin sain menemmän lopun väriliemen - koskaanhan ei voi tietää, vaikka tarvitsisinkin työhön harsosuikaleiden lisäksi lisää samaa ahdistusväriä.
Värit kuivuivat nopeasti parvekkeella auringonpaisteessa. Olin halunnut, ettei niihin jää yhtään valkoista, siinä onnistuin. Ja väristäkin tuli niin kamala, ettei siitä tule mieleen kuin pahoja tunteita. Siis juuri hyvä :)
Ajattelin taaskin, etten jaksa kiinnittää värejä silittämällä ja päätin kokeilla kiinnittyisikö väri mikrossa. Ohutta ja kuivaa, ehkä minuutti riittäisi ja sit jäähdytys välillä. Vaan mihinkä se kuiva mikrossa lämpiäisi. Mutta joka tapauksessa minuutti ja jäin viereen vahtimaan, kaiken varalta. Onneksi. Vajaan minuutin päästä kankaasta alkoi nousta harmaata ja kun olin laittanut kuivat matskut, niin sehän ei voinut olla muuta kuin savua. Voihan...!!! äkkiä kankaat ulos mikrosta ja lavuaariin. Ei näyttänyt pahalta. Ei palanut. Olipas vihreän kanssa tullut pahan näköiset läikät, onneksi ei monta. Harsoa levitellessä ne läikät murenivat - siis palanutta. Voihan...!!! Mutta nehän voivatkin olla nyt ihan ok. Eikä niitä ollut kuin ne muutama kohta yhden harson kulmassa.
Siis mitä tästä opimme: älä kiinnitä kangasvärejä mikrossa! Tämän näköiseksi osa ehti palaa vajaassa minuutissa. Mutta jos tarviit tehokeinoina palanutta kangasta, niin muistathan olla varovainen ja jää viereen vahtimaan polttamista. Kaiken varalta, mieti ensin, mitä teet palavan mikron kanssa.
Loput harsot ja jämäpalat. Just sopivan kamalat!
Työ on jo vaiheessa, sidontatarpeiden osuus on valmiina. Taas yksi keskeneräinen lisää... Tätä olen suunnitellut pitkään, mutta en ole keksinyt mihin tilkkutyön laitan. Nyt kirpparilta löytyneestä Raha-automaattiyhdistyksen historiasta tulee pienelle tilkkutyölle rasia...tai vastaava.
