Täällä alkoi eilen Ars Häme, taideviikko. Näyttelyitä kulkiessa kului tänään viitisen tuntia, eikä kaikkea ehditty. Tapahtumakarttaan on merkitty 13 kohdetta, osassa on luentoja, työpajoja, konsertteja ym. Tänään keksityimme näyttelyihin. Heti ensimmäinen ovi oli kiinni, vaikka kello oli ohi aukeamisajan. Myöhemmin kuulimme, että sairastapaus. Forssan Museolla Puvut kertovat, Hämeessä asuvien maahanmuuttajien kansa- ja kansallipukuja. Kauniita ja koristeellisia, mutta omaan käyttöön olisin ottanut ehkä vain yhden. Tunnen kiiltävissä krumeluureissa itseni vähän kodittomaksi.

Sillan alla näyttely oli avoinna vain eilen ja tänään.

Koskisillalta riippui kangas ja toiselta (en tiedä nimeä) kapeita kangaskaitaleita.

Taivasalla on neljä kohdetta, tämän päivän reitille osui kaksi. Pian avattavan kauppakeskittymän parkkipaikalla piti olla yksi, mutta ei näkynyt asfalttiin maalattuna eikä siitä kohoavana - paitsi kärrykoppeja, mutta ne oli tyhjiä.

1903 on Matti Metsämaan ja Pekka Grögerin työ. Se symboloi täällä ollut tekstiiliteollisuutta. Siihen sisältyy myös Forssan historiaan, talouselämään ja politiikkaan liittyvää vertauskuvallisuutta. Eilen on ollut avajaiset ja heti ovat vandaalit olleet asialla. En voi käsittää tuommoista rikkomista!

Kutomon alueella Tehtaan varjossa on paikallisen taideseuran, Kuhankosken killan ja Forssan seudun kamerat ry:n näyttelyt. Samassa rakennuksessa Tehdas värisee kertoo tekstiiliteollisuuden hirstoriasta Forssassa. Kuvassa tehtaan kangasmalleja.

Ja tehtaassa kun oltiin, niin joskus se on ollut täynnä isoja koneita. Niiden jäljiltä oli kuoppia, koloja ja putkenpäivät vielä lattioilla.

Kun ulko-ovella kysyin, missä on Valkaisunäyttely, niin mies vastasi, että samassa rakennuksessa 300 metrin päässä - aika matka. Siellä on tekstiileitä ja lasia. Melko riemastuttavia oivalluksia, kauniita, herkkiä. Yksi hyvin epämiellyttävältä tuntunut työ, tavallaan kaunis, mutta materiaali (maalattua muovipussia, tilkkumattotekniikalla) teki siitä vastenmielisen. Teokseen kuuluvat pienet herkät lasijutut tukehtuivat isoon siniseen.

Marika Kinnusen lasimaljakoita - Jäätiköllä

Olin juuri pujottelemassa yhtä valkoista räsytupsua, kun näyttelyseura soitti olevansa pihalla. Punaisia tupsuja löytyi Teija Laurosen työstä Tupsumaalaus (osa) - tuntui janakohtaiselta kuvattavalta. Mustassa työssä näkyy osa (muutaman metrin pitkä)  Anneli Kokon työstä Saatto. Tuosta tykkäsin kovasti, vaikka se onkin musta. En tiedä johtuiko työstä, sen nimestä vai molemmista yhteensä, mutta tästä tuli mieleen anopin hautajaiset.

Monique Deyres, Poetic Meadow. Siemenkotia kukkapenkkinä.

Tällä sillalla en ollut aiemmin käynytkään. Nytkin menin varovasti, mutta kun toisesta suunnasta tuli useampi aikuinen yhtä aikaa, niin ajattelin, että ehkä se ei pudota mua jokeen.

Oli oikein hyvä päivä! Välillä kyllä kaipasimme jotakin kahvilantyyppistä, mutta semmoista ei ollut auki näyttelytiloissa eikä lähistöllä. Oven suussa olikin jo kartta valmiina, että voi neuvoa, minne voi mennä. Jokin urheiluseura tai vastaava olisi saanut ihan hyvin tuottoa toiminnalleen. Haimme sit vain lähikaupasta pillimehut.

Ilahduttavan paljon oli ihmisiä liikkeellä. Huomiseksi jäi pari tänään kiinni ollutta näyttelyä.

Näyttelyiden lisäksi olisi muutamia muitakin kiinnostavia juttuja, mutta jos hyvin käy, niin olen suuren osan viikosta kurssilla. Ars Hämeen suunnittelu ja rakentaminen on ollut iso urakka, oikein hyvä lopputulos. Harmi, että tätä kestää vain viikon.