Eilen aamulla hyppäsin bussiin ja matkustin entiseen pääkaupunkiin Turkuun. Esikoinen ja avokki olivat vastassa. Hyvä. Mukanani oli heille siskon vanha ompelukone, melko kevyt, mutta aika pianhan sillä olisi käsissä kantaessa alkanut paino nousta. Kierros torilla ja Brinkkalassa, jossa oli jokin käsitöiden myyntiviikonloppu. Mukavia juttuja, mutten ostanut mitään. Aika liki oli, ettei mukaan lähtenyt laatta, jossa luki "muista hengittää". Tekijä käynee jumpassa...

Ruokaa masuihin ja koiran kanssa metsään. Alaovella ollessamme alkoi sataa, mutta 30 kilsan päässä ehkä ei olisi sama tilanne, joten matkaan. Märkää oli, muttei satanut paljon ja välillä paistoi aurinkokin.

Kullavuori (myös Kullaanvuori) on Ruskon eteläisen osan korkein kohta, 70,5 metriä. Torni oli vähän laho ja toiseksi ylin porras heilui. Ylemmälle tasolle pääsi vain pujottautumalla parrun ali - onneksi on tullut käytyä jumpassa. Metsää, metsää ja metsää. Vain yksi koivu oli selvästi keltainen, muuten ei ollut ruska ehtinyt noille main. Mustikoita olisi ollut vielä aika paljon, puolukoita ei tuossa maastossa näynyt kuin muutama siellä täällä.

 

Tuolla jossakin, taustalla noin keskellä, on Turun talojen kattoja.

 

Kannattaa pysyä polulla, ainakin hämärissä, muuten voi tulla yllätyspudotuksia.

Paimenen haudan syvyys on  kaksi ja puoli metriä. Tänne kerrotaan paikallisen paimenen ajaneen ja hävinneen jäljettömiin hevosineen rattaineen päivineen. Vain suitset oli jäänyt kalliolle.

 

Kalliolähde. Kun veteen heitti lehden, se liikkui aika nopeasti. Pikavilkaisulla vesi näytti seivovan paikallaan. Kuvassa heijastuvat matkaseuralaisteni varjot - paitsi yksi...

...jonka viikset näyttävät pahasti kastuneen. Viikset...hmm...tyttökoiralla. Kerta toisensa jälkeen ihmetyttää, että noilla pienillä jaloilla pääsee niin kovaa ja korkealle. Ja mikä liikunnan ja vapauden riemu!

 

Vauvakärpässienet olivat punaisia, mutta isoina keltaista ja oranssia. Miksi? Kalliosen maaperän vuoksi, maan laadun vuoksi, myöhäisen syksyn ja valon vähyyden vuoksi vai onko niitä muitakin lajikkeita kuin punainen ja valkoinen.

 

Suuren osan päivästä satoi, mutta tori- ja metsäkierroksen saimme tehdä melko kuivina.