Eteisessä on tapahtunut hissukseen monenlaista. Kuvannutkin olen, mutta se on niin hankala paikka ja kuvat on enimmäkseen mitä sattuu. Vika on luultavasti lähinnä kameran takana(, mutta sitähän ei mieluusti julkisesti tunnusta).

Halusin uudesta kodista sinivalkoisen. Halusin sitä niin paljon, että netin kuvissa näin kaappien ja komeroiden ovetkin sinisinä vaikka ne ovat vihreät. Huono kuva, kiukuttelin täällä ja silloisessa kodissa katsoin uudestaan. Olivat vaihtaneet kuvan! Hiukan hämyinen, mutta nyt siinä oli vihreät ovet. No, ei väri vaikuttanut ostopäätökseen, tämän asunnon henki sanoi heti, että me ollaan kaverit. Sinistä on sit kuitenkin pikkuhiljaa tullut sinne tänne.

 

Hämärää ja heijastuksia. Oven vasemmalla puolella on seinäluiru ja oikealla idigovärjätyistä blokeista tehty työ ja matkalaukku.

Seinaluirun virkkasin viime talvena opiston virkkaustunneilla - osittain, enemmän varmaan kotona. Siitä on aiempaa juttua täällä. Opiston näyttelyssä se oli vielä vähän kesken (puuttui helmet kukista ja juuret) ja hyvin maastoutuvassa paikassa. Ensimmäisellä käynnillä en edes huomannut sitä, vaikka tiesin etsiä omiani.

Pohjan virkkasin valkoisesta langasta, siihen popcorneja ja niihin kukkien terälehtiä ja nuppuja. Kokeilin kukkiin muutamaa erilaista juttua ja lopulta päädyin aika näkymättömään - valkoisiin helmiin. Kukkia on 69 ja nuppuja kymmenkunta. Lehdet virkkasin eri rimpsuna, kun en löytänyt sopivan kirjavaa väriä. Virkatessa toivoin, että klorite tehoaa tähän lankaan. Sillä sain lehdistä vähän kirjavia. Kun pohjan valkoinen loppui, niin ajattelin, että tulihan tuohon jo mittaa. Paikallaan se kuitenkin näytti jotenkin vajaalta ja kun tuota vihreää lankaa vielä oli, niin virkkasin ketjusimukkalenkeillä juuret. Lankaan olin pujotellut sinisiä helmiä.

Seinäluiru (pitänee keksiä sille jokin nimikin) on 7 cm leveä ja 255 cm korkea. Noin pitkänä se veti vähän kieroon, ei kuitenkaan korkkiruuviksi asti, mutta se ärsytti silti. Ompelin sen taakse matonpäänauhaa. Se paransi tilannetta, mutta silti työ on alareunasta tarralla kiinni.

 

Oven oikealla puolella on Sininen matka. Sen blokkeja sain Neuliaisilta synttärilahjaksi. Ensin ajattelin tehdä niistä jotakin makkariin, mutta yhtenä päivänä ne näyttivät kaipaavan eteiseen. Noin puolet blokeista on omia, puolet saatuja.

Koko työ ja yksityiskohtia. Tämäkin on aika kapea ja pitkä, 48,5x222 cm.

Sinisen matkan alla on vanha vanerinen matkalaukku. En tiedä kuinka vanha. Äiti sanoi, että se oli heidän vintillään ja kun hän lähti Turkuun kouluun vuonna 1946, niin hän mankui sen itselleen, kun oli hienoa kuljettaa tavaransa matkalaukussa. Joskus teini-iässä minäkin olen käyttänyt laukkua ja yrittänyt jossakin välissä maalatakin sen, mutta silloin kaikki halkeamat tulivat selvästi näkyviin ja olen lopettanut maalamisen heti alkuunsa. Laukku unohtui vuosikymmeniksi vintille erilaisten joutavien tavaroiden säilytyspaikaksi.

Maalasin laukun sinisellä kalustemaalilla kolmeen kertaan, paitsi yhden sivun, jolle kiinnitin kalustelakalla indigovärjätyn kankaan. Lakkasin kankaan päälle vielä pari kerrosta. Ruosteiset lukon ja kahvat halusin jättää näkyviin semmoisinaan.

Näillä eteinen alkoi näyttää korkeammalta, joten ehkä tuohon oven päällekin tulee vielä jotakin indigoa tai tuota sinistä maalia. Kello on Kakkosen lapsuudentuotantoa.

Ja indigot jatkuvat. Löysin hämeenlinnalaisesta askartelukaupasta pahvikirjaimia. Valitsin välillä isot, välillä pienet ja kun oli aika lähteä bussille, oli kädessä isot. Nyt luultavasti ottaisin ne pienet. Ne maalasin tuolla samalla sinisellä ja lakkasin päällipuolille indigokankaat.